20. tammikuuta 2012

Treffien jälkimaininkeja

Niin onnellinen, niin uupunut... ja niin kuralla. Sai isäntäkin porstata mattoja aivan aamutöikseen... Taisin vallan innostua tuosta koiramäärästä ja maha meni niin sekasin. Tai sitten maiskuttelin siellä jotain ihanaa. Mutta kyllä se tästä iloksi taas muuttuu. Pöperöt vaan heikkeni kummasti ja sitä tuleekin nyt niin vähän... Höh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti