Arkitokoa...

No nyt on treenit kentällä aloitettu. Harjoiteltiin muutaman huiskuhännän kanssa kaikkia hassuja seuraamis-, sivullaseisonta- ja kontaktijuttuja. Siis seurasin makkaraa, kunnes tuli niin kuuma, että piti laittaa selälleen maate ruohikkoon. Ja pyöriä nurmella, kunnes taas makkara ohjasi minut ylös... Aika hitaasti uusia tapahtumia kuitenkin, joten yritin haukkua vauhtia jengiin joka välissä. Ei auttanu. Jospa ensi viikolla alkaa tapahtua isolla T:llä... Suuren Namin toivossa ensi viikolla siis uudestaan.

Tervehrys ja vähän kasvutarinaa

Vähän faktaa minusta välillä. Olen nyt 8kk vanha. Minusta on tullut jo iso poika. Olen n. 46kiloinen ja säkältäni 66cm komistus. Pientä takakorkeutta kuulemma havaittavissa ja toinen etujalka ei aivan meinaa pysyä mun tahrissa. Muuten oikein komiaksi ja ihanaksi olen kasvanut.

Luonteeltani minusta on kehittynyt oikein iso haliberni. Tykkään olla tosi lähellä ihmistä. Noin sentti on sopiva etäisyys mamiin. Tykkään tulla syliin ja katella silmiin. Erityisesti naiset ovat heikkona minuun ja käytän sitä hyväkseni sumeilematta. Lykkään vain takapuolella kumoon ja asetun syliin rapsuteltavaksi. Yleensä tämä toimii, vaikken kumoon saisikaan. Huomiota ainakin. Lapsia kanssa rakastan kovasti. Vähän ronskit hypyt mulla nykyisin on tohon isompaan Lapseen ja komentoa on tullut tästä aiheesta. Oon kai nyt jossain teiniangsi-iässä... Jos ei heti huomata, eikä vielä sittenkään, haen jonkun perheen tavaran ja puren sen rikki. Just viime viikolla mami kiitteli kun hain ruokapöydältä Tupperwaren juustokuvun kun ei mitään tapahtunut. Pihassa pysyn aika hyvin ja käskyn alla muutenkin irti seuraan aika nätisti, että tällasta pientä jäynää vain lähinnä sisätiloissa.


Koulutuspuolella olen aloitellut työt kanssa jo. Kotitreenien lisäksi pientä tokoilua porukalla ja kesällä luvassa oikein ohjatusti kentällä. Näyttelyreeniä ollaan kanssa tehty koiraporukalla. Jonkun verran olen käynyt koirareffiillä ja mukavaahan niissä on ollut. Nyt tässä iässä olen aluksi vähän jäykistellyt muille isoille uroksille ja yrittänyt vähän isotellakin... Pienet koirat nyt heti saa huiskastua hännällänsä sivuun ja vallattua parhaat rapsutuspaikat.


Näyttelytreeni tuotti tulosta - hampaat saa katsoa ja mua saa kopeloida. Pentuna ilmennyt aristelu muita ihmisiä kohtaan alkaa väistyä. Juoksu nyt on vähän vielä loikkimista mutta työn alla... Ekasta mätsäristä Ilmajoella sain 3. palkinnon pennuissa ja pussillisen leluja. Niitä me Tytön kanssa tutkittiin ahkeraa ja maisteltiin kilvan. Ehkä tuo seisoskelu sitten kannatti vaikka välillä niin tympi että piti ruveta haukkumaan koko hommaa. Näyttelyihin on kesällä tarkoitus mennä ainakin käymään, Tuuri taitaa mennä sivu suun mutta Kokkola ehkä... Sen näkee sitten aikanaan. Vallataan nyt näitä mätsärikehiä ainaskin...


Eniten musta tykätään just tällasena ku mä oon. Sulo Suloinen.