Ihanaista kevättä kaikille! Onpa ollut ilo lenkkeillä näin komeilla kevätsäillä. Ainut outo puoli näissä keväisissä ojissa on, että täynnä ihania tuoksuja mutta tassut humahtaa lumihangen läpi ja jumissa ollaan. Ainakin mun siro 35 kilonen kroppani tipahtaa sinne. Mutta atleettina loikkaan sieltä vähän nolona takaisin baanalle ja meno jatkuu.
Kevät on muutenkin täynnä uusia elämyksiä. Söin mun ensimmäisen paistetun siansorkan ja njam- mikä makuelämys. Suosittelen kaikille :) ja kiitän Arttua lahjasta...
Olen kovasti oppivainenkin. Olen alkanut kiinnostua emännän höpötyksistä "istu, odota, maahan ja muuta höpinää" - nämä kaikkihan tarkoittavat namuja. Mikä ahaa-elämys. Yhteistyö on alkanut hyvin rullata tämän oivalluksen jälkeen. Pidänkin nyt näistä pikkutreeneistä kovasti. Ainut hassu sana on joku seisomis-juttu - liittyy johonkin näyttelyharjoitteluun??? Emäntä ei yhtään tajua, että mä en kerkiä seisoon paikallani - en sitten yhtään. Huhtikuulla olisi jotain näyttelyviritelmiä kuulemma suunnitteilla, mutta saas nähdä tuleeko mitään...