Kentällä joutuu hommiin. Emäntä narisee, että tekemisen riemu tuppaa jäädä liian lyhyeen mulla. Osaan kyllä monenlaista mutta toistoa en jaksa kovinkaan paljon. ALO-luokan tokoliikkeitä kuitenkin hinkataan, jos tuota koetta yrittäisi läpi. Hajut meinaavat viedä edelleen tämän jätkän mennessään ja laiskuuskin tulee vastaan. Saas nähdä nyt...
Emäntä kävi hakemassa juuri uusia leluja virittelemään mua - orava on aika hyvin jo raadeltu ja siinä on oma viehätyksensä. Harmi vaan että kurre ei meinaa kestää näitä hampaita - varsinkin jos emäntä roikkuu toisessa päässä. Patukat on mulle liian rajuja, enemmän mä tykkään pienistä vinkuvista olioista. Niin kuin tosi miehen kuuluukin tietysti. Reikäpallo vinkuu kivasti, kun sitä tökkii kuonolla mutta ei siinäkään nyt varsinaista hohtoa ole. Toivottavasti tuo emäntä innostuu kohta ompelemaan mulle sellaisen kurren, jota saa kiskoa aivan tosissaan.
Hakuun käytiin tutustumassa yksi ilta. Oli jännää. Aluksi oli makkararinki. Siitä pääsin lopulta jyvälle, vaikka arastelin kyllä eka sitä tilannetta ja kaikkia niitä tyyppejä. Sitten tyypit lähti piiloon ja niillä oli joku outo verkko niskassa, kun lähdin niitä hakemaan. Onneksi niillä oli myös lihapullia, muuten olisin kyllä lähtenyt rentouttavaan mutakylpyyn lähimpään kuraojaan. En nyt vielä oikein tiedä, tykkäsinkö tosta. Täytyy ehkä testata uudestaan ja päättää sitten.
Kastroinnin jälkeen turkki on mulla vähän kehno. Edelleen lähtee karvaa rajusti ja öljykään ei meinaa auttaa. Toivottavasti lämmönsäätely kuitenkin toimii hyvin, kun helteet ei oikein ole mun juttu. Tältä mä näytän tänään:
Keksin juuri, että tälle tukillekin voi kiivetä. Agilitystä jäi kyllä into kokeilla joka paikkaan hyppäämistä ja kiipeilyä - ei haittaa vaikka alusta vähän heiluisikin.
